Tosiaan, ensi vuodelle pistän aavistuksen tarkemmat tavoitteet karsintojen osalle. Jos nyt niihin karkeloihin edes pääsen. Voin heti kättelyssä asettaa seuraavat tavoitteet: pääsy sunnuntaille, saada edes vähän pisteitä ja jos on ihan pakko ohjata koiransa hylyn arvoisesti, niin tekee sen edes kauniisti ja mieluiten vasta sunnuntaina. Noin, kiitos.

Eli siis karsinta-karkelot alkoivat 0:lla ratavirheellä ja 0.39 sekuntia yliaikaa ja täten NOLLA pistettä, jihuu… (Sarkastinen hymiö)

Seuraava rata ei parantunut  tuloksellisesti, sieltä siis ensimmäinen HYL. Kuitenkin yliaikanollamme sijoitti meidät sijalle 23. tai jotain muuta yhtä turhaa, joten pääsylippu sunnuntaille oli ansaittu.

Sunnuntaimme alkoikin sitten heti hylyllä, joten VW:n kytkin pohjaan, ykkönen silmään ja raskas kaasujalka nimikkopolkimelleen ja menoksi kohti Eristä.

Viikonlopun hyvät puolet olivat loistoseura, kiitos Jenna, mukavantuntuiset radat ja huiput koirat. :)

Ja syy siihen, miksi asetin nyt aavistuksen tarkemmat tavoitteet on yksinkertaisesti se, että pääsin juuri kirjaimellisesti asettamaani tämänvuotiseen (päästä sunnuntaille).

 

Sunnuntai kääntyi kuitenkin valoisaksi, kun yksikään Turku-Tre välille asetettu kamera ei halunnut ottaa minusta kuvaa ja nopsaa kotiin päästyäni sain tiedon, että meille tulee paimennustuttavat käymään kisoista laittamaan meidän pököpäät (koirat, ohjaajat sekä lampaat) ruotuun. Samalla saatiin ihailla osaavien koirien työskentelyä mukaan lukien Geren veljen, Huiman. Kiitos käynnistä!

 

Tänään käväistiin reippaina Virpin kanssa treenaamassa agiliidoa ja kyllä meillä olikin pätevät koirat kerta kaikkiaan!

Sen jälkeen käväistiin koko porukan kanssa Pälkäneellä katselemassa strutseja ja muita elikoita ja siitä suuntasin sitten Pinjan kanssa purutreeneihin.

 

Näin täällä meillä lomaa vietellään, palataan taas, kun asiaa tulee! :)