Tänään upea ilma! Pakkaslumi kimmelsi auringonpaisteessa ja oli mukavaa. Heli otti kuvia Wausta ja Muskasta (iso KIITOS!). Sain jopa itse fiilisteltyä oloni kohtalaisen aurinkoiseksi polvineni, kepukoineni ja flunssineni.

Juna kohti Tamperetta lähti tututtuun tapaan klo. 14.31.

Tampereella rynnättiin sitten Waun terveystutkimuksiin. Kyseiset tutkimukset saivat fiilisteltyä aurinkoisen oloni hirmumyrskyn mittoihin. Äskeisestä lauseesta jo voi arvella, mitä tuleman pitää.

Lonkat lähti kennelliittoon C/D:nä. (Ei nivelrikkoa, mutta erittäin löysät.)

Kyynärät puhtaat.

Oikeassa silmässä perinnöllinen kaihi. Wau ei välttämättä näe tuolla silmällä kovin hyvin, mutta on toden totta oppinut elämään sen kanssa. Mikäli kaihi päättää lähteä leviämään, se ennenpitkää sokeuttaa. Nyt onneksi näytti siltä, että se ei olisi leviämäisillään. Ja mikäli tilanne muuttuu elämää haittaavaksi, niin sen voi leikata. Puolen vuoden - vuoden päästä katsotaan tilannetta uudelleen. Että mihin on edennyt ja mitä sitten tehdään.

Tasan ei mee onnenlahjat vai miten sitä sanotaan.

KAIHI (http://www.kiukkonen.com/artikkelit/kaihi.html)

Kaihi on nimitys linssissä olevalle samentumalle, jonka läpi valo ei pääse. Normaalisti nuoren koiran linssi on kristallinkirkas. Sen tehtävä on taittaa valoa sopivasti verkkokalvolle, jotta silmä voi aistia. Perinnöllistä kaihia tulee aina epäillä nuorella tai keski-ikäisellä koiralla, jolla on joko toisessa tai molemmissa silmissä kaihimuutos, jonka ei voi selittää syntyneen trauman, tulehduksen, aineenvaihduntasairauden tai korkean iän myötä. Perinnöllisen kaihin tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat mm. muutoksen sijainti rodulle tyypillisessä paikassa linssissä, muutoksia molemmissa silmissä, muutos on etenevä, samantyyppisiä vaikkakin rodulle epätyypillisiä muutoksia tavataan myös sisaruksissa ja / tai vanhemmissa. Pieniä pistemäisiä tai lasikuitumaisia samentumia silmän linssin ytimessä eli nukleuksessa ja muutoksia linssi taka- tai etukapselissa ei lueta kuuluvaksi kaihimuutoksiin.

Kaihi voi ilmetä jo syntymästä saakka, tällöin sitä kutsutaan synnynnäiseksi kaihiksi, joka voi olla myös perinnöllinen muutos. Kaihi voi ilmetä missä iässä tahansa. Perinnöllinen kaihi ilmenee usein nuorella iällä, joskin poikkeuksia esiintyy rotujen ja rodun sisällä yksilöiden välillä. Kaihi voi olla pieni muutos linssissä, joka ei etene, eikä vaivaa koiraa, mutta se voi olla myös etenevä, johtaen linssin täydelliseen samentumiseen ja siten silmän näkökyvyn menetykseen. Kaihia tavataan myös tietyillä roduilla toissijaisena PRA-tautiin liittyen. Kaihi sinänsä ei aiheuta kipua, mutta pitkälle kehittyneeseen kaihiin liittyy aina silmän tulehdustiloja, jotka vaativat hoitoa, niiden muuten aiheuttaessa potilaalle voimakastakin kipua. Kaihiintunutta linssiä voikin pitää eräänlaisena vierasesineenä silmän sisällä.