Aloitimme jäljellä. Se tehtiin jokapäiväiselle lenkki-/juoksutuspellollemme. Se ei sujunut mitenkään mieltä ylentävästi...

Sitten menimme verstaalle tutustumaan jälleen erilaisiin koneisiin, ääniin ja ihmisiin.

Sen jälkeen otimme omistajahakua traktorihallissa. Oli kiva huomata, että Wauta ei hirvitä kiivetä korkean pressuilla peitetyn paalikasan päälle. Valitettavasti en kylläkään ollut siellä piilossa..mutta yritys hyvä kymmenen. Kyllähän se sitten lopulta minut taas löysi. Hakuhäsläilyn jälkeen otimme vähän TOKOa. Kaukokäskyt onnistuivat nyt erityisen hyvin. Pitänee nyt nauttia onnistuneista treeneistä. Niitä harvemmin minun mittakaavassani näkee - pilkunviilaaja mikä pilkunviilaaja. Lisäksi tolpankiertotemppu sujui kivasti ja myös paikallamakuu, vaikka muut taas touhuilivat omiansa.

Sitten otimme haun ilmaisuja. Waun ajattelin opettaa rullakoiraksi käytännön syistä. Voi olla, että kisoissa rullakoira ei ole niin hyvä, mutta olisi vaikea kuvitella Wau hukkumaan ihmistä "päin naamaa". Sillä nyt vaan ei olisi pokkaa siihen. Rullatreenimme meni hyvin, kun ajattelee, että meidän noutokaan ei ole vielä täysin kunnossa. Siitä huolimatta rulla ei "eksynyt" matkalla.

Lopuksi vielä ihan keveät tokotreenit. Ihan OK.

Illallinen jälleen pikku jäljen muodossa.

Uni jälleen maistui.. varmaankin todella hyvälle, pepsodent-hymystä päätellen... ;)