Näinpä jälleen viikko vierähti Kannuksessa ja koirien kanssa sain aikaan kuitenkin suhteellisen vähän.

Suurin asia oli tiistain vierailu käytännön tunneilla Kokkolassa. Varikolla siis hilluttiin taas etsimässä kadonneita ukkeleita. Kolme hyypiötä piilotettiin ensimmäiseen rakennukseen. Pinja työskenteli hyvin, mutta ilmaisuun en ollut tyytyväinen. Ja kohtasimme molemmat ensimmäistä kertaa kaapin päällä olevan ukon (pimeässä huoneessa). Itse pelästyin niin paljon, etten saanut edes kiljaistua… Ja Pinja ilmaisi puolustuksella. Kyllä kiitos, saimme ylimääräisiä sydämentykytyksiä tuosta källistä. ;)
 
Seuraavassa rakennuksessa oli kaksi ukkoa. Työskentely jälleen mielestäni hienoa, ilmaisutkin olivat paremmat. Tosin toisen ukon olinpaikasta olin hieman kysymysmerkkinä, mutta luotin kerrankin koiraan ja juuri siellähän se sitten olikin! Eli tällä kertaa en ehkä onnistunut pilaamaan tuota elukkaa. Positiivista sinänsä.
                                                
Tiistaina myös Tempo pääsi agilitailemaan. Otin nyt ihan yksinkertaisia ohjauskuvioita (valsseja, takanaleikkauksia, sylkkäreitä). Erikseen keppejä, A:ta ja keinua. Puomin liitin pari kertaa rataan, jonka ansiosta olin itse myöhässä, joka taas johti siihen, että neiti Stenvall ei ehkä ihan muistanut ottaa alasmenokontaktia, joka taas johti puomin uusimiseen siten, että otin itse etumatkan ja sittenpä sekosi neidin jalat ja se (jälleen) tippui puomin päältä. Höhhöh… No eipä muuta kuin puomi uudestaan muutaman kerran! Reippaasti meni accidentistä huolimatta, hieno flikka. Reenit meni muutenkin ihan mukavasti.
Vapaa-ajan harrastuksia..
Ja takuulla on hyvää!
Kyllä se osaa koiraltakin välillä näyttää.. ja omistaja peittelee erästä kauneusvirhettä..
Sitten se näyttääkin taas...itseltään.
 
Keskiviikkona meillä oli liikkeenohjaajakurssi ja iltapäivällä hilluttiin koirien kanssa hallilla, kun harjoittelimme liikkurointia. Pinja teki avoimen liikkeistä paikkamakuun, seuraamisen, liikkeestä maahanmenon, luoksetulon ja liikkeestä seisomisen. Paikallamakuu aika huono, hidas maahanmeno ja vajaa perusasento, huoh. Seuraaminen on aavistuksen parantunut.. pystyn kävelemään suoraan ilman, että joku koko ajan painaa ja poikittaa. Liikkeestä maahanmeno ihan hyvä, perusasento muistaakseni jälleen aavistuksen vajaa. Luoksetulo (ei olla otettu pitkään aikaan) meni tosi hyvin. Oma hahmottamiskykyni vain kusetti ja pysäytin sen noin kaksi metriä ennen merkkiä. No ei se mitään, se pysähtyi silti jämäkästi ja tuli hyvin nopeasti luokse. Sivullesiirtyminen hyvä.
Liikkeestä seisomista ei olla otettu moneen kuukauteen, mutta se muisti sen! Teki hyvin!
Olin tyytyväinen Pinjaan, itseeni vaihteeksi en. Heiluin kuin heinämiäs.
 
Torstaina oli canicross-tapahtuma. Valitettavasti koirani eivät päässeet nyt kirmailemaan, koska itse olin töissä kyseisessä riennossa. Ei sillä, että olisin juossut niiden kanssa muutenkaan…
Sitten illalla Pinja ja Cina saivatkin maistaa hoitolaelämää, kun itse palasin vkonlopuksi Erikselle teknisistä syistä.
Toisaalta kaipasinkin juuri tämän mittaisen ”loman” noista kahdesta ja toisaalta taas on julmettoman orpo olo ilman niitä.
 
Perjantaina oli edessä Tempon elämän ensimmäinen junamatka, joka siis meni siihen nähden hyvin. Se oli sylissäni ja katseli maisemia, välillä maisteli takkiani ja ehkä jopa hetken aikaa nukkui! Great.
 
Katsellaan, mitä saadaan viikonlopun aikana aikaan, vai saadaanko yhtikäs mitään..