Viikko vierähti jälleen erittäin nopeasti kouluhommien tienoilta. Vähiin käy ennen kuin loppuu.

Pinjaa säästelin agilta jonkin verran vkonlopun kisojen takia. Alkuviikosta otettiin vielä rengaskertaus, joka sujui kivasti. Keskityimme enemmän tottisten maailmaan eli kaket, ruutu ja idari sai ”teho”treeniä ja seuraaminen ja hyppynouoto kertaustreeniä.

Edelleen minulla on suuren suuria ongelmia pohdiskellessani tunnarin ja ohjatun opettamista.. Eli teen ongelmat jo valmiiksi ennen kuin lähden edes opettamaan liikettä – sounds very clever. Ehkä tässä lähiaikoina skarppaan ja ihan oikeasti alan vaan työstämään niitä tyylillä X.

 

Perjantaina suunnattiin Haidin kanssa hallille vetäsemään kenraalit. Sainpa todeta, että olimme menossa ihan vallan väärän lajin kisoihin seuraavana päivänä. Agi oli aivan kammottavaa sekä Gitellä ja Pinjalla.

Sen sijaan tottikset meni aivan loistavasti Pinjalla ja Cinalla. C mm. teki yhden parhaimmista luoksetuloistaan! Näitä lisää kiitos..

 

Lauantaiaamu koitti aivan liian varhain, kello soi ennen kuin normaali-ihmisen pitäisi edes kylkeään kääntää. Siispä suuntasimme uskollisen opelinrotiskon nokan kohti Oulua (Haukipudasta). Oltiin kivasti hyvissä ajoin, eikä missään vaiheessa tullut hoppu. Kiitos kartturille! ;)

 

A-rata oli mukavan oloinen. Pinja oli hyvässä vireessä ja saimme sompailtua itsemme maaliin virheettömästi. Aikammekin oli vielä miinuksen puolella ja se riitti toiseen sijaan. Näin ollen ensimmäinen nousunolla hypähti koristamaan kirjaamme.

 

B-rata oli hauska. Sain itselleni alkulämmittelyt auspai Jetan kanssa, jonka kanssa emme ihan hirmu pitkälle päässeet, kun tuli mutsia ikävä. :D

Pinjan kanssa päästiin maaliin asti ohjaa-pelasta ajatusmaailman saattelemana. Oli milleistä kiinni, ettei P juossut renkaan ohi, mutta kerrankin refleksini pelasi ja karjasin EI, niin että halli raikui ja näin piski kääntyi kuin makaroni ja hyppäsi renkaan liki mahdottomasta kulmasta! Rengastreenit eivät ole olleet turhia, jee! Näinpä saimme taisteltua itsemme maaliin jälleen virheettömästi ja aikamme riitti vielä luokkavoittoon. Ja toinen nousunolla kirjattiin kirjaamme. Hyvä lotko, iltaruoka ansaittu! ;)

 

Gitellä ei tänään oikein mennyt putkeen, kirjaimellisesti. A-kisassa se ei irronnut kumpaankaan putken päähän, johon olisi pitänyt ja näin ollen tulokseksi kymppi. Vai olikohan se B-kisa. Vanhuus ei tule yksin, no joo toisessa kisassa kuitenkin hyllytettiin johonkin tosi turhaan paikkaan. Ohjaaja ei ole ansainnut iltaruokaansa.

 

Kisapaikalta suunnattiin nokka kohti Nallikaria ja otettiin ilta löhöilyn ja rentouttavan merenrantakävelyn kannalta.

 

Sunnuntaina taas pirteänä(?) aloittamaan kisailua maxi-1 luokasta, C-radasta (hyppy).

Jettakin pysyi tänään jo paremmin kartalta, kun me ei huolittu mutsia mukaan ollenkaan halliin. Hylkyhän sieltä tuli, mutta kaikki ne esteet, joiden suoritusta eniten jännitettiin meni hyvin!

Pinjan kanssa toteutin vaihteeksi ohjaa-pelasta –kuvioita, mutta eipä se oikein tuottanut toivottua tulosta, se sitten viiletti yhden hypyn ohi ja itse ryssin kepeille lähetyksen. Tosi hieno homma..!

 

D-rataan Pinja keräsi jostain käsittämättömästä varastosta ihan pirunmoiset energiat ja oli lähteä lapasesta moneen otteeseen. Sain ohjata sitä kuin jotain oikeasti nopeaa koiraa ja olin ihan äimänä.. Energiaa oli sen verran, että se sitten loppusuoralla kaarsi yhden esteen ohi ja paineli suoraan remmiämpärille palkkaamaan itsensä… EI NÄIN. :D Onko ollut joskus puhetta, että koiraa ei välttämättä kannattaisi palkata sillä remmillä… Ehkä vain noin tuhat kertaa? Eli kyllä, Pinja pääsee nyt keppikuurin lisäksi myös remmikuurille… Ja ohjaaja jonnekin, missä myydään aivoja. Omat alkaa olemaan niin tyhjät, ettei näillä tee enää mitään. No olipahan ainakin yleisöllä hauskaa, enkä voi väittää etteikö itsellänikin olisi ollut ketutuksen ruokkima hymy huulilla.

 

Gitte jatkoi eilistä hyllyputkea vielä C-radalla, mutta tällä kertaa se kyllä irtosi putkeen, mutta valitettavasti se oli väärä. Eli ohjaaja likimain mukana. Pasmat meni siinä vaiheessa sekaisin, kun G tiputti riman, mitä se ei ole tehnyt noin sataan vuoteen..

 

D-rata onneksi katkaisi hyllyputkemme. Ohjaus ei ollut mitään nättiä katseltavaa, mutta maaliin päästiin virheettömästi ja kiilasimme itsemme ykköseksi. Hyvä pikku-G, toka agiserti on nyt plakkarissa. :)

 

Videomateriaalia on olemassa, Haidille kiitos siitäkin. Katsotaan josko saisin vaikka jossain vaiheessa nettiin survottua..

 

Ensi viikonloppuna siis suuntamme jälleen Ouluun, mutta eri seuran järjestämiin karkeloihin, jotka ovat sitten viimeiset kisat tältä vuodelta.