Lauantaina oli vuorossa näyttelyt Tampereen suunnalla. Mukana oli siis Jerry ensimmäistä kertaa vetskuissa ja sitten Vilma hakemassa H:ta avoimesta luokasta. Veteraaniluokassa ei onneksi ollut muita kuin Jerry, joten se sai vallata kehän ihan itselleen. No papparainenhan on aina tykännyt olla näytillä ja kaikkien keskipisteenä. Sen ilmeestä loisti kuinka se oli aikalailla elementissään. Harmi vain, että se oli hieman karvaton ja tuomarin mielestä suuri, joten kummoisempaa menestystä ei sitten tullutkaan. Arvostelu kuului kutakuinkin näin:

Uros suuressa mittakaavassa. Miellyttävä pää. Kevyet korvat. Suuret, kauniit silmät. Hyvä alaleuka.
Kaula ja selkä OK. Hoikka ruumiinrakenne ja luusto. Kantaa itsensä tehokkaasti. Valitettavasti huonossa karvassa tänään. Miellyttävä luonne.
EH, VEK1
 
Vilmakin oli hieman huonossa karvassa ja lisäksi sehän on melkoisen pieni tyttö. Tuomari kuitenkin tykkäsi siitä ja antoi sen haetun H:n.
 
Kieltämättä Jerryn kanssa vähän innostuin taas tuostakin hommasta, koska se on niin ihana esitettävä. Joten josko se viimeinen serti saataisiin tienattua sitten veteraani-iällä..
 
Sunnuntaina sitten agiliideltiin ihan koko päivä. Pinja aloitti maxi1-luokassa ja Gitte lopetti mini3-luokassa. Juurikaan ei niitetty mainetta ja kunniaa, etenkään alemmissa luokissa. Pinja tiputti ekalla radalla ekan riman ja sitten hyppäsi renkaan sivusta (murrrrrr) eli kybä tuli ja 0,62 s yliaikaa eli me oltais päästy aikaan ilman kieltovirhettä!! No mutta se nyt ei taas määräänsä enempää lohduta. Toinen rata menikin sitten heti käsille, kun rengas oli toisena esteenä. Jälleen sivusta loikkaus ja kepeillä virhe ja mitähän kaikkee. Lopulta kuitenkin HYL, koska eihän siinä nyt ollut järkeä edes yrittää päästä maaliin, joten vähän annoin koiran taas fiilistellä, kun ei ollut mitään menetettävää. Paitsi maine. :P
 
Åna jatkoi hyllyputkeaan kahdella radalla. Mutta tällä kertaa tykkäsin sen menosta. Se jopa ärhenteli minulle radalla! Oli hauskaa. Ja toinen rata oli noin puoleenväliin asti mallikelpoista, mutta sitten tuli sellainen ratkaiseva virhe, ettei mikään enää onnistunut ohjaukseni kannalta. Ei haittaa, tuollaista fiilistä olen siltä kaivannut kisoissa ja sitä sain. Ehkä me vielä joskus saadaan tuloskin?
 
Gitte oli kuitenkin vähän mukavampi yllätys. Ekalta radalta saimme nollan ja kovan kisan tuloksena sijoituimme kolmanneksi, häviten sekunnilla voittajalle, mutta emme saaneet sertiä, kun oli liian vähän osallistujia :( . Toka rata oli alussa melkoista pyöritystä. Se ei oikein mennyt nappiin, mutta jotenkin saimme häsläiltyä itsemme maaliin virheettömällä suorituksella, mutta mutkiin ja muihin sompailuihin meni sen verran aikaa, että yliaikaa tuli sekunnin verran. Höh. Sijoituimme kuitenkin toiseksi.