Tänään sitten tosiaan Kannus jäi taakseni, kun InterCity-juna lähti 11.31 kiihdyttämään kohti Tamperetta. Olin taas mielettömän tyytyväinen Cinan matkan tekoon. Pinjan ja Cinan kanssa on niin helppoa matkustaa, molemmat vaan nukkuvat. Jos nyt jätetään huomioimatta Pinjan idioottimainen tapa rähjätä ohikulkeville koirille ajoittain, se on aika kiusallinen vika siinä kyllä. Toivottavasti pentu ei opettelisi noin aivokuollutta käytöstä... Opettaminenhan on tietenkin ylivoimaista..köhköh.

 

Niin joo tosiaan. Syy, miksi lähdin tätä arvon blogia päivittelemään jo tänään, oli se, että tänään oikeasti jopa treenasin Cinaa. Eli voisin pikku hiljaa yrittää hivuttaa taas tekstejäni enemmän treeniblogin suuntaan. Ja eilisen kirjoituksen voi hyvillä mielin vain sivuuttaa ja jättää noteeraamatta sen enempää.

Tosiaan käväistiin tänään C:n kanssa Pirkkalan Bauhausissa ihmisten ilmoilla, uudessa paikassa. Liukuovista neiti käppäili sisään kuin olisi päivittäin vieraillut kyseisessä kaupassa. Häntä heiluen se oli kiinnostunut kaikista vastaantulevista ihmisistä ja pari sitä tulikin ihan rapsimaankin.

Pieniä tokojuttuja värkkäiltiin pitkin kaupan käytäviä, eikä tyttöstä juurikaan häirinnyt ohi kulkevat ihmiset tai laatikoiden paukuttelut yms. Sitten leikittiin (jota ei tietenkään liiaksi harjoiteta näin hampaiden vaihtumisen aikaan) ja se sujuikin mielettömän hyvin, vaikka alusta oli välissä hyvin liukaskin. Kokeilin kerran ilmaisuakin, sekin sujui. Itseasiassa se sujui paremmin nyt kaupassa kuin metsikössä... Hmm, pitäisiköhän harkita pelkkää sisäetsintäuraa sitten kuitenkin. Hehe. Josko nyt emme kuitenkaan heittelisi niitä kirveitä kaivoon tällaisissa asioissa aivan heti.

Olin kuitenkin pieneen malikuvatukseen hyvin tyytyväinen!

 

Pienen kartotuksen voisin tehdä Cinan treeneistä nyt, sillä vaikka kuinka ruusuisesti ajattelin, että voisin alkaa sillekin kirjoittamaan ihan päivittäistä treenipäiväkirjaa, niin se on vähän jäänyt. On ollut mukamaste niin kiire taas kaikkialle ja kaiken kanssa, mutta olen jossain vaiheessa huomannut tuon olevan pelkkä tekosyy, jolla voi hyvin luistaa asioista. ..Sentään myönsin sen.

 

Tottisteluista:

Perusasento alkaa olemaan aika vahva. Se tykkää sitä tarjoilla joka käänteessä. Jossain vaiheessa varmaan ihan riesaksi saakka.. Välillä se yrittää asettautua liian eteen, mutta treeniä treeniä vain.

Seuraaminen on jurrannut pitkään paikallaan. Minun pitäisi tehdä asialle kovin kiireesti jotain, ennenkuin on liian myöhäistä. Tai ehkä se ei ole koskaan liian myöhäistä, mutta erinäisiä asioita on helpompi korjata ihan näin alkuvaiheessa.

Jättöliikkeitä ollaan otettu ihan matotasolla. Ihan vain erittäin pienimuotoisesti, ei mitään henkevää tämän asian tiimoilta.

Paikallaolo on vaihtelevasti ihan hyväkin. Kestoa tottakai pitää saada vielä paaaljon, mutta siis etäisyydet alkaa olla jo ihan kivoja ja niin edelleen.

Luoksetulo kovasti paljon työn alla. Ei mitään erityistä kerrottavaa.

Istuminen ihan jees kyllä.

Maahanmeno ihan kiva myös. Tarjoilee ajoittain, mutta valitettavan usein tarjoaa lonkallensa. Yritetään nyt saada edes yksi koira makaamaan suoraan...

"Kaket" sujuu alkeellisesti ohjattuna sentin päästä. = kovan työn alla.

 

Jep jep.. Ei hyvältä näytä ei.

Peilille tulee taas paljon käyttöä. As usually. Nääh, nyt lannistuin enkä nyt varsinkaan ala tekemään mitään treenipäiväkirjaa. Hullua puuhaa.