Vihdistä palasimme edelliskeskiviikkona takaisin Eriksen suunnalle. Sain vielä muutamat hyvät PK-treenit otettua Pinjalla ja Cinalla, etenkin tottiksen osalta, mutta Pinjan kanssa myös haussa. Olen nyt liittänyt siihen enemmän hallintaa eli ’ukko’ palkkaa vasta siinä vaiheessa, kun hallinnan jälkeen olen sen vapauttanut. Ihan OK:sti on mennyt treenit, mutta vaatii edelleen paljon töitä ;)

Cina pääsi ensimmäistä kertaa elämässään kokeilemaan PK-A:ta, kun sitä oli loivennettu kentällä. Liitin siihen heti kapulan mukaan eli vauhdikkaita suorituksia hain – ja niitä myös sain! Kuvista alempana voi päätellä, minkälainen huimapää tuo likka on. Ihan hullu!

Käväisin myös koettamassa onneani piirinmestaruuskisoissa. Ensimmäinen rata meni persauksilleen ihan täysin. Toinen rata olisi muuten ollut mainio, mutta lähdinpä sitten hieman liian aikaisin putkelta erkanemaan kohti seuraavaa estettä, niin siinä saatiin kieltovirheen arvoinen hässäkkä aikaiseksi. Onneksi Anne & Jakke pitivät seuran mainetta yllä sijoittumalla Piir.M pronssille. Onnea! :)

Agilityäkin tuli sitten eräänä päivänä treenattua. Otinkin ihan kaikki mahdolliset treenattavani mukaan eli Giten, Ånan, Tempon ja Pinjan. Isällä oli Iines. Giten kanssa pieniä kepeillelähetysharjoituksia ja lisäksi pieniä tarkkuusvärkkäilyjä muutaman hypyn avulla. Se tekee kyllä hienosti pientä mutkaa, mutta pyörähtää vielä äärettömän helposti. Ohjaajassa tokikaan ei ole mitään vikaa…….. Köh. Ånalla myös kepeillelähetyksiä ja sitten ihan vaan yleistä ohjautumista. Pinjalla tämä sama vanha rengasprobleem, jota sitten hieman hinkkasimme.. Muuten se menee ketterästi kuin hirvi. Olen palannut ajassa taaksepäin, kun vielä harrastin cotonilla. Nyt mulla on monta kertaa suurempi eläin, mutta vauhti on täysin sama ja ohjauskuviotkin pitää mietiskellä sen mukaan. Tavoitteenihan tuon kanssa agissa on nousta kakkosiin, eli ei pitäisi olla mission impossible. Tempotaaperolta ei vauhtia puutu, mutta yleistä ohjattavuutta kylläkin. Nyt oli kyllä hieman vaikeaa ratapätkää tuollaiselle pikkueläimelle, mutta kyllähän niistäkin suoriuduttiin pienien häslinkien kera. Kepeistä olin tälläkin kertaa iloinen, se suorittaa ne jo itsenäisesti. Mutta sitten pitäisi hinkata lähetyksiä ja oikeaa puolta eli työtä on vielä. Ja toistaiseksi Åna on ollut voittamaton keppisuorittaja, katsotaan tuleeko jälkikasvusta vastusta mammalle. Tempoon palatakseni, meille tuli pieni keinuongelma… no oma mokani oli, että se ekalla kerralla teki kauniin läpijuoksun… se ei kuitenkaan neitiä laisinkaan hidastanut, vaan se päätti näyttää minulle kuinka hidas olen ja kääntyä alasmenokontaktilla nokka takaisin ylösmenokontaktia kohti ennen kuin keinu oli edes koskettanut maata.. Juma mikä duudsoni. Kuvista varmaan saa hieman selkeämmän infon tapahtumasta. Taidamme aikalailla ottaa lähitulevaisuudessa keinutreeniä….

Maanantaina kävimme äiskän kanssa kuvauttamassa nuorukaisemme eli Geren ja Cinan. Samalla Pinjaan ja Cinaan tuikattiin rokotukset. Geren terveys näytti ihan mukavalta: silmissä ei ollut moitittavaa, eikä selässä tai kyynärissä. Lonkissakaan ei sinällään ollut muuta kuin inansa löysyyttä ja ne lähti SKL:n B:nä tai C:nä. Cinamutiainenkin oli kivassa kuosissa: silmät terveet, selkä, kyynärät ja lonkat myös. Lonkat lähtivät A/B:nä. Ja kylkiluuhässäkkä olikin mielenkiintoinen.. ei se välttämättä olekaan se viimeinen kylkiluu, joka siellä on alempana. Hirmu vaikea selittää, mutta sillä oli ihan hassusti asettuneet kylkiluut muutenkin. Katsotaan, jos saisin minkäänlaista kuvaa vähän valaisemaan tilannetta.. Eipä ole toistaiseksi neidin elämää millään tavalla haitanneet. Hyvä näin. Sittenpä vain odottelemme tuloksia Kennelliitosta.

Keskiviikkona oli jälleen vuorossa agsaamista. Tällä kertaa germaanivahvistus ei päässyt mukaan, muuten samanlainen kokoonpano kuin aiemmissa treeneissä. Rata oli tällä kertaa hieman helpompi, enemmän vauhtisuorituksia suosiva ja samalla myös Tempolle kivampi. Tällä kertaa meillä ei ollut keinulla ongelmia, mutta renkaalla senkin edestä. Se ei juuri ole tuolla tavalla värkännyt, mutta tällä kertaa tuntui renkaan sivusta hyppääminen paljon mielekkäämmältä kuin siitä keskeltä. Huoh. Lisäksi pitää irtaantumisia alkaa treenaamaan paremmin. Tällä hetkellä se oikeasti irtaantuu vain putkiin ja se ei aina ole niin positiivinen asia. Muuten meni ihan mukavasti, erityisesti keppeihin olin hyvin tyytyväinen. :) Hyvä Tem!

Åna oli kivan nopea, joka taas toisaalta tarkoittaa sitä, että en ihan pysynyt sen vauhdissa. Katsotaan millainen katastrofi me saadaan kisoissa aikaiseksi, tuskin maltan odottaa…..

Gitte ja Iines vähän skabailivat. Otettiin huvin vuoksi aikaa. Gitte teki ensin pohjat hienolla puhtaalla radalla, sen jälkeen Iines ja iskä menivät sössimään muutaman kerran kepeille lähetyksen, jonka jälkeen otin itse Iineksen ja voitin Giten kolmella sadasosalla. Heh. Sitten Iines sai lepotauon ja otin huvikseni Ånan aikavertailuun. Se voitti kirkkaasti, kolme sekuntia alle G:n ja I:n ajan. Sitten oli Iineksen ja isän vuoro näyttää mistä se kana pissii ja voittivat minun ja Giten ajan puolella sekunnilla, jonka jälkeen uusin radan vielä Giten kanssa ja voitin Iineksen ajan niin ikään puolella sekunnilla. :) Tasainen skaba, täytyy sanoo. Gitte kestää jo hyvin rohkeita kepeillelähetyksiä – jes!!

Huomenna on edessä vuoden eka ja vika näyttely (haukotus).. Ja sunnuntaina sitten iloisesti agiliidetään!